Menetetyt kodit, elämät, unelmat

Venäjänsuomalaiset ovat olleet vilkkaan mielenkiinnon kohteena siitä lähtien, kun inkeriläisten paluumuutto käynnistyi presidentti Mauno Koiviston huhtikuussa 1990 antamasta lehdistöhaastattelusta. Inkerinsuomalaisia on perinteisesti pidetty Inkerinmaalla asuvina, suomenkielisinä ja evankelis-luterilaisina. Inkerinsuomalaisten lisäksi entisen Neuvostoliiton alueella asuu muitakin juuriltaan suomalaisia ryhmiä, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle suomalaisessa diskurssissa. Tutkimuksessa mukana ovat 1920 – 1930 luvuilla Neuvostoliittoon siirtyneet amerikansuomalaiset ja loikkarit. Yhteensä haastatteluja on 73. Helena Miettisen narratiivinen tutkimus osoittaa, että inkeriläisten oma suomalaisuuden kuva on kokenut huomattavia muutoksia historian pyörteissä. Venäjänsuomalaisten kokemaan suomalaisuuteen ovat vaikuttaneet lähihistorian tapahtumat ja yhteiskunnalliset muutokset ja erityisesti kärsimyskokemuksilla on suomalaiseksi määrittelyssä keskeinen paikka.