Bättre folk, bättre smak?

Miksi yhdistämme suomenruotsalaisiin purjehduksen, punssin ja paremman elämän? Ovatko kaikki suomenruotsalaiset kaksikielisiä menestyjiä? Tutkimus kysyy, miltä suomenruotsalaiset näyttävät elämäntyylinsä valossa tarkasteltuina, millaisia eroja erilaisten suomenruotsalaisten välillä on ja millainen tekijä nimenomaan suomenruotsalaisuus on elämäntyyliä rakennettaessa. Tutkimusaineistoksi on kerätty kaksikymmentäkuusi ryhmähaastattelua, joissa eri-ikäiset eri sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvat suomenruotsalaiset ympäri ruotsinkielisen Suomen puhuvat kulttuurista, mausta ja suomenruotsalaisuudesta. Tutkimuksen punainen lanka on se, että suomenruotsalaiset ovat hyvin hajanainen ryhmä ja että ainoastaan ruotsinkielinen keskiluokka käyttää suomenruotsalaisuuttaan erottautumisen aseena. Maaseudun vahvan ruotsikielinen väki tekee jyrkkää pesäeroa kaupunkien koulutettuihin kaksikielisiin ja toisinpäin: suomenruotsalaisuuksia on yhtä monta kuin suomenruotsalaisiakin.