ENNEN KUULEMATTOMAT VÄLSKÄRIN KERTOMUKSET
Kirstinä Leena, Finne-Elonen Laura
Zacharias Topelius (1818 – 1898) muistetaan useimmiten satujensa ansiosta (Lukemisia lapsille I-VIII) ja suosituiksi lauluiksi sävelletyistä runoistaan (”Kesäpäivä Kangasalla”). Vähemmän muistettua on se, että hän oli nykyaikaisella tavalla monialainen kirjailija, runoilija, prosaisti, dramaatikko, sanomalehden toimittaja, lisäksi professori, kulttuurimaantieteen ja historian tutkija ja Helsingin yliopiston rehtori. Yhteiskunnallinen vaikuttaja par excellence! Kun Topelius kirjoitti Suomelle historiaa Välskärin kertomuksissa, hänestä tuli menestyskirjailija myös Ruotsissa, koska siinä kuvataan yhteistä historiaa kahden sadan vuoden ajalta. Välskärin tarinoiden suosio kantoi pitkälle. Ne olivat 1970-luvulle saakka, yli sata vuotta myös nuorison mielilukemistoa, jota esitettiin radiossa lyhennettynä. Esko Salervon radioluenta ”ennen kuulemattomalla” tavalla alusta loppuun lumosi puolestaan uuden vuosituhannen kuulijakunnan: Topeliuksen historiallinen romaani koukutti yhä. Yhdeksän Topelius-tutkijaa vastaa tässä artikkelikokoelmassa Ennen kuulemattomat Välskärin kertomukset – hieman ohi niidenkin, mistä kaikesta Topeliuksen historiallisessa fiktiossa on kysymys.
