Kompleksinen yhteisökriisi

Yhteiskuntaa kohdanneen kriisin jälkeen siirrytään turvallisuuden jälkeiseen aikaan. Silloin viranomaisten tehokas, päättäväinen ja asianmukainen toiminta on välttämätöntä yleisen turvallisuuden tunteen palauttamiseksi. Kriisin puhjettua viranomaisilla on keskeinen tehtävä osoittaa, että yhteiskunta kykenee toimimaan tarkoituksenmukaisesti yleisestä epävarmuudesta huolimatta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Jokelan 7.11.2007 ja Kauhajoen 23.9 2008 koulusurmia työtehtävinä, jotka vaativat ratkaisijoita ja toimivia ratkaisuja. Se kattaa paikallistason toiminnan kriisin akuutin vaiheen eli ensimmäisten tuntien ja vuorokausien aikana. Tutkimus kuuluu organisaatiotutkimuksen ja erityisesti kriisiviestinnän tutkimusalaan. Siinä keskitytään sisäiseen kriisiviestintään moniviranomaistyön mahdollistajana. Tutkimus tuottaa tietoa myös kriisijohtamisesta, sillä se valottaa viestinnän ja johtamisen läheistä suhdetta kriisitilanteessa. <!–more–> Koulusurmat edustavat yhteisökriisejä, joiden johtaminen tulee paikallisten viranomaisten vastuulle. Yhteisökriisissä tapahtumakunnan tai -kuntayhtymän rooli on koordinoida kriisitilanteen uhrien, omaisten ja muiden osallisten välittömien tukitoimintojen kokonaisuutta. Tehtävään osallistuu kymmeniä ihmisiä useista eri organisaatioista. Kuntahallinto on paikallisten viranomaisten joukossa poikkeavassa asemassa, koska sillä on vain harvoin aiempaa kokemusta kriisitilanteissa toimimisesta. Kunnan rooli käynnistyy pelastusvaiheen jälkeen, ja työ voi jatkua usean vuorokauden ajan. Tukipalvelujen järjestämistä varten perustetaan kriisiorganisaatioiden verkosto, jonka muodostaa evakuointikeskus sekä tukikeskukset välittömille ja välillisille uhreille sekä mediakeskus. Verkostoa koordinoi tukitoimenpiteiden johtoelin, jonka vastuulla on myös ulkoinen kriisiviestintä. Viranomaisyhteistyö koulusurmissa näytti viestinnän keskeisen merkityksen kriisijohtamisessa. Median tuottama paine ja viestinnän vaatimus tahdittivat kaikkia toimenpiteitä. Tiedon laadulla on suuri merkitys kriisitilanteessa, sillä virallinen vahvistettu tieto vähentää yleistä epävarmuutta. Heikkolaatuisen tiedon, kuten huhujen varassa tehdyt päätökset ovat aina riski. Sisäinen kriisiviestintä merkitsee varmuutta erilaisille toimenpiteille. Toimijoiden välisen viestinnän onnistuminen tekee kriisiorganisaatioista toimintakykyisiä, tehtävästä helpomman ja toimenpiteistä tarkoituksenmukaisia. Sen avulla jaetaan ajankohtaista tietoa, mutta samalla luodaan myös yhteistyösuhteita, työilmapiiriä sekä oikeaa asennetta tehtävää kohtaan. Yhteisökriisissä viranomaisyhteistyössä mukana olevat organisaatiot menettävät autonomisuutensa ja tulevat riippuvaiseksi toinen toisistaan. Silloin yhteyksien luomisen pakko korostaa viestinnän tehokkuutta ja tiivistä, ongelmatonta kanssakäymistä eri toimijoiden välillä.