Lionhearts of the Playworld

Rainion tutkimus avaa tärkeän, mutta laiminlyödyn näkökulman keskusteluun lasten toimijuuden muodoista ja niiden huomioimisesta koulussa. Kyseessä on etnografinen tapaustutkimus 4-8-vuotiaiden lasten ala-asteen kokeiluryhmässä lukuvuonna 2003-2004 toteutetusta Veljeni Leijonamieli leikkimaailmasta, jossa sekä aikuiset että lapset seikkailevat, leikkivät ja ratkaisevat erilaisia tehtäviä käyttäen apunaan tarinan juonta ja yhdessä luotuja roolihahmoja. Leikkimaailman kaltaisten draama- ja leikkiprojektien lisääntynyt suosio opetuksessa heijastelee aikamme laajempaa murrosta, jossa sekä lapsuus että aikuisuus ovat uudelleen määrittelyn kohteena. Lapsuutta ei enää pidetä aikuisuudesta irrallisena elämänvaiheena, eikä aikuisuuden saavuttaminen tarkoita kehityksen määränpäätä. Lapsuuden ja aikuisuuden, leikin ja työnteon kulttuurit leikkaavat toisiaan. Tämä kehitys asettaa lasten toimijuudelle uusia mahdollisuuksia ja haasteita, joita Rainio tutki empiirisessä tutkimuskohteessaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että leikkimaailman juonen ja roolihahmojen avulla opettajat pystyivät rakentamaan avoimen ja tuottavasti keskeneräisen tilan, joka tuki lasten aloitteellisuutta. Tällöin sekä opettajat että oppilaat pystyivät hetkittäin astumaan sivuun perinteisistä rooleistaan luokkahuoneessa. Leikkimaailma oli välittäjä, jonka avulla koulun toimijoiden oli mahdollista muuttaa luokan toimintaa sisältä käsin, muuttamalla itseään ja suhdetta toisiinsa ilman että edellytetään koko koulun laajempaa historiallista muutosta, johon opettajilla oman työnsä osana ei ole suoraa pääsyä. Se myös tarjosi oppilaille vaihtoehtoisia tapoja olla suhteessa koulutoimintaan ilman, että tarvitsee luovuttaa, sanoutua irti tai sopeutua olemassa olevaan. Tämän epätavanomaisen, vaikeasti ennakoitavan ja vielä kehitteillä olevan pedagogisen toiminnan läpivieminen ei kuitenkaan ollut ongelmatonta ja se oli usein ristiriidassa kouluinstituutiolle tärkeiden kontrollin ja hallinnan tavoitteiden kanssa. Työn johtopäätöksenä on, että leikkimaailman kaltaiset toimintatavat tarjoavat ainutlaatuisen, mutta vielä kehittämistä vaativan mahdollisuuden koulun ristiriitaisten vaatimusten kanssa kamppaileville opettajille ja oppilaille. Abstract This is an ethnographic case study of the creation and emergence of a playworld – a pedagogical approach aimed at promoting children’s development and learning in early education settings through the use of play and drama. The data was collected in a Finnish experimental mixed-age elementary school classroom in the school year 2003-2004. In the playworld students and teachers explore different social and cultural phenomena through taking on the roles of characters from a story or a piece of literature and acting inside the frames of an improvised plot.