Työorientaatiot muutoksessa?

Tutkimuksessa analysoidaan kyselytutkimusten avulla mitattuja palkansaajien subjektiivisia työorientaatioita. Aineistona käytetään Tilastokeskuksen vuosina 1984 ja 2003 keräämiä työolotutkimuksia sekä World Values Survey-kyselystä ja European Values Study-kyselystä yhdistettyä aineistoa (WVS), joka on kerätty vuosina 1990, 1995–1997 ja 1999–2000. Lisäksi käytetään ISSP-ohjelman Työorientaatiot III-moduulia, joka on kerätty vuosina 2005−2006. Tutkimuksessa vastataan seuraaviin kysymyksiin: 1) Onko palkansaajien työorientaatioissa tapahtunut muutoksia? 2) Onko palkansaajien työorientaatioissa maiden välisiä eroja? 3) Onko kansallisella kulttuurilla itsenäistä yhteyttä palkansaajien työorientaatioihin? Erityinen kiinnostus tutkimuksessa kohdistuu siihen, miten suomalaisten palkansaajien työorientaatiot vertautuvat muiden tutkimusmaiden palkansaajien työorientaatioihin. Vaikka työhön sitoutumisen on viime aikoina usein epäilty heikentyneen, tämän tutkimuksen tulosten mukaan palkansaajien työhön sitoutuminen on edelleen vankkaa. Tutkimuksen tulokset eivät myöskään tukeneet palkansaajien työhön kohdistuvien odotusten osalta Ronald Inglehartin tunnetuksi tekemää väitettä, että itseilmaisuarvot olisivat yleistyneet materialististen arvojen kustannuksella. Palkansaajien työorientaatiot vaihtelivat kaikissa tutkimusmaissa yksilön sosiaalisen aseman mukaisesti. Esimerkiksi ylemmissä ammattiluokissa oltiin enemmän sitoutuneita työhön kuin alemmissa ammattiluokissa. Suomalaisten palkansaajien työhön sitoutuminen ei osoittautunut vertailumaihin nähden erityisen korkeaksi, vaikka näin olisi saattanut olettaa esimerkiksi suomalaisten palkansaajien korkean koulutustason perusteella. Suomalaisten palkansaajien alhainen työhön sitoutuminen selittyi osittain kulttuuristen tekijöiden kautta. Shalom Schwartzin mittaamat, kansallista kulttuuria luonnehtivat tekijät selittivät tutkimuksessa myös työhön kohdistuvia odotuksia ja organisaatioon sitoutumista.