Tuotteen lisääminen ostoskoriin onnistui Siirry ostoskoriin
Jotain meni pieleen
Ei varastossa

Uusliberalismia vai ei?

Suomalaista perusopetusta koskevien koulutuspoliittisten kasvatus- ja opetustavoitteiden arvot vuosina 1994–2012 Shalom Schwartzin arvoteorian valossa

Kärki Ilari

Tutkimuksia 376 Tässä väitöskirjassa on selvitetty perusopetuksen, koulutuspolitiikan ja yhteiskunnan arvoja kuluneen kahden vuosikymmenen ajalta (v. 1994–2012). Tutkimusaineisto on poikkeuksellisen massiivinen käsittäen mm. Euroopan unionin, Suomen eri hallitusten hallitusohjelmien, vaikutusvaltaisimpien koulutuspolitiikkaan vaikuttamaan pyrkivien etujärjestöjen (EK ja sen edeltäjä TT, SAK, STTK, Suomen kuntaliitto ja OAJ) ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen koulutuspoliittiset tavoiteohjelmat ja lausunnot sekä keskeisimmät perusopetusta velvoittavat ja ohjaavat koulutuspoliittiset asiakirjat (mm. perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta, opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmat sekä Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet). Tutkimuksessa kyseisten asiakirjojen, tavoiteohjelmien ja lausuntojen perusopetusta koskevien kasvatus- ja opetustavoitteiden arvoja mm. verrataan keskenään, tarkastellaan koulutuspolitiikassa tapahtuneita arvojen muutoksia ja niiden muutossuuntia sekä verrataan arvoja Suomen kansalaisten arvoihin, suomalaisen yhteiskunnan ja koulutuspolitiikan eri kehitysvaiheiden arvoihin.<!–more–> Pitkän aikavälin arvojen muutossuuntauksena on suomalaisessa yhteiskunnassa nähty yksilökeskeisten arvojen vahvistumista ja yhteisökeskeisten arvojen heikkenemistä. Ideologisena lähtökohtana muutokselle on nähty liberalismi. Liberalismin osa-alueista voimakkaasti yksilökeskeisiä arvoja, tehokkuutta, kilpailua ja kilpailukykyä korostavan sekä markkinaohjautuvuuteen pyrkivän uusliberalismin on katsottu saaneen vahvan aseman koulutuspolitiikan ja laajemmin koko yhteiskunnan päämäärien ja toimintatapojen määrittymisessä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, miten tutkimusaineiston tavoitteiden arvot vastasivat yksilökeskeisiä arvoja korostavan uusliberalismin sekä sille arvoiltaan vastakkaisten, yhteisökeskeisiä arvoja korostavien kommunitarismin sekä kristinuskon ja kristillisen etiikan arvoja. Tutkimuksen tulokset eivät puolla tutkimuskirjallisuudessa usein esitettyjä näkemyksiä uusliberalismille tyypillisten arvojen painottumisesta suomalaisessa koulutuspolitiikassa. Toisaalta, jos tarkastelu kohdistetaan ainoastaan alkuperäisiin valtakunnallisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 1994 ja 2004, jotka ovat tutkimusaineistosta tavoitteiltaan laajimmat ja yksityiskohtaisimmat ja jotka käytännön kasvatus- ja opetustoiminnan kannalta ovat kenties keskeisimmät perusopetusta velvoittavat ja ohjaavat asiakirjat, voidaan perusopetusta velvoittavassa ja ohjaavassa koulutuspolitiikassa katsoa painottuneen uusliberalismille tyypilliset arvot. Myöhemmin perusteisiin tehtyjen lisäysten (perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet vuodelta 2006 ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset vuodelta 2010) myötä yhteisökeskeisten arvojen painotus perusteiden tavoitteissa on kuitenkin vahvistunut, jolloin painopiste perusteissa on muuttunut kyseisiä arvoja painottavaksi. Samankaltainen arvojen muutossuuntaus, jossa yhteisökeskeisiä arvoja edustavien tavoitteiden suhteellinen osuus tavoitteissa on kasvanut, on nähtävissä myös tutkimusaikavälin hallitusohjelmien (Kiviniemen hallitusta lukuun ottamatta) sekä valtioneuvoston asetusten perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 1435/2001 ja 422/2012 välillä. Tulosten perusteella Suomen virallisessa koulutuspolitiikassa voidaan siis nähdä eräänlaista arvopainotuksen muutossuuntausta kohti selkeämpää yhteisöllisten arvojen painottumista. Uusliberalismille tyypillisiä arvoja koulutuspoliittisissa tavoitteissaan painottavat tämän tutkimuksen tutkimusaineistosta lähinnä työnantaja- ja palkansaajakeskusjärjestöt, joista selkeimmin ja yhdenmukaisimmin Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja sen edeltäjä Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto TT sekä Euroopan unioni. Näille vastakkaisia arvoja tavoitteissaan painottavat huomattavasti suurempi osa tämän tutkimuksen tutkituista koulutuspoliittisista asiakirjoista, tavoiteohjelmista ja lausunnoista, selkeimmin ja yhdenmukaisimmin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus. Kokonaisuudessaan myös Opetusalan Ammattijärjestö OAJ sekä Suomen Kuntaliitto painottavat koulutuspoliittisissa tavoitteissaan enemmän yhteisö- kuin yksilökeskeisiä arvoja.

Kirja

30 €

  • Julkaisija Kasvatustieteellinen tiedekunta (Helsingin yliopisto)
    Julkaisuvuosi 2015
    Sivumäärä 262
    Kieli Suomi
    Sarjat Opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia
    Ulkoasu B5,pehmeäkantinen
    ISBN 9789515111296
    ISSN 1799-2508