Ihanteena bel canto

Taiteelliseen tohtorintutkintooni kuuluvan kirjallisen työni  aiheena on bel canto-tyylin ominaispiirteiden soveltaminen esittävän pianistin työssä ja pianonsoitonopetuksessa. Historiallisesti tiedostavan ja nykypianistin subjektiivista kokemusta peilaavan lähestymistavan kautta tarkastelen 1600–1800-luvulla kukoistaneen italialaisen bel canto -lauluperinteen ihanteita pianismissa. Tutkinmillä tavalla bel canto on historian saatossa innoittanut kosketinsoittajien,-säveltäjien ja -pedagogien työtä, painottaen 1800-luvun romanttista pianotaidetta.Tältä pohjalta pohdin bel canton merkitystä nykypäivän pianistille ja sitä, miten nykyaikaisella pianolla voi pyrkiä toteuttamaan bel canto -ihanteita ilmentävää vaikutelmaa. Tutkimukseni merkittävänä innoittajana on ollut sveitsiläis-itävaltalainen pianisti-säveltäjä Sigismond Thalberg (1812–1871) ja hänen laatimansa pedagoginen teos L’Art du chant appliqué au piano op.70 (1853–1863), joka sisältää muun muassa 12 ohjetta laulullisen pianonsoittotavan harjoitteluun. Näiden ohjeiden, muun aihettani tukevan lähteistön ja oman muusikonkokemukseni avulla tarkastelen bel canto -tyylistä soittotapaa,painottaen Thalbergin säveltämää oopperaparafraasia Grande capriccio su ‘La Sonnambula’ di Bellini op. 46 (1842).