Kaisaniemestä Kumpulaan
Tutkimusta, havaintoja ja ihmisiä Ilmatieteen laitoksessa
Nevanlinna Heikki
Ilmatieteen laitos aloitti toimintansa Helsingin Kaisaniemessä vuonna 1838 Helsingin yliopiston magneettis-meteorologisena observatoriona. Vuonna 2005 laitoksen kohta 170 vuotta kestänyt taival Kaisaniemessä päättyy, kun Ilmatieteen laitoksen Helsingin seudun toimintayksiköt muuttavat Kumpulan yliopistokampukselle uuteen toimitaloon Dynamicumiin. Ilmatieteen laitoksen ensimmäinen johtaja oli maineikas kulttuuripersoona, runoilija ja tiedemies Johan Jakob Nervander (1805-1848), jonka syntymästä tuli vuonna 2005 kuluneeksi 200 vuotta. Nervanderin ansiosta Suomessa käynnistettiin säännölliset meteorologiset ja geomagneettiset observatoriohavainnot, joiden perinnettä Ilmatieteen laitos on jatkanut ja laajentanut. Kaisaniemest Kumpulaan on omistettu J. J. Nervanderille ja hänen elämäntyölleen. Kirja kuvaa Ilmatieteen laitoksen toimintoja 30 kirjoituksen kautta ennen ja nyt -näkökulmista. Teos ei pyri olemaan kaikenkattava esitys, vaan tarkoituksena on tuoda esiin esimerkinomaisia kehityslinjoja Nervanderin aikaisen laitoksen muutoksesta nykyaikaiseksi monitieteelliseksi tutkimuslaitokseksi. Teos jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa on katsaus historiaan, erityisesti J. J. Nervanderiin. Siinä esitellään Nervander ja hänen elämäntyönsä yliopisto- ja kulttuuripersoonana, lyyrikkona ja geofyysikkona nykyajan perspektiivistä arvioituna. Kirjan toisessa osassa eräät keskeiset Ilmatieteen laitoksen yhteistyötahot esittävät näkemyksiä omien organisaatioidensa ja Ilmatieteen laitoksen välisistä vuorovaikutuksista ennen ja nyt. Kolmannessa osassa esiintyy Ilmatieteen laitoksen omia työntekijöitä, nykyisiä ja entisiä. Kaikkiaan 15 kirjoittajan kokonaisuudesta hahmottuu kuva siitä, minkälainen Ilmatieteen laitos on tänään. Kirjoitukset antavat karakteristisia kuvauksia Ilmatieteen laitoksen toiminnan laajasta kirjosta. Mukana ovat sää- ja ilmastopalvelu, ilmanlaatu, avaruustutkimus, suurteholaskenta, säätutkat, radioaktiivisuusmittaukset, salamanpaikannus, kirjasto ja viestintä sekä kaksi maakunnallista alueyksikköä.
